Vuosi 2018 saatiin juuri vähän aikaa sitten pakettiin ja
voin sanoa, että oli aikamoista menoa elokuusta ihan joulun kynnykselle saakka.
Esseitä, myyntiä, tapahtumansuunnittelua ja vaikka mitä muuta tuli puuhailtua
viimeisten kuukausien aikana. Syksy on ollut muutenkin minulle iso hyppy
tuntemattomaan. Täysin uusi ympäristö, toimintatavat sekä ihmiset. Vaikkakin
syksy oli henkilökohtaisesti minulle todella raskas, oli se myös samaan aikaan
antoisin- ja opettavin ajanjakso koko minun pienen elämäni aikana. Olen päässyt
haastamaan itseäni ja uskaltanut poistua omalta mukavuusalueeltani, joka oli
minulle ennen todella vaikeaa. Alku syksystä kaikki oli hieman tahmeaa menoa,
mutta kun syksy eteni, alkoi myös homma luistamaan paremmin. Päivä päivältä
vahvistui se tunne, että olen oikeassa paikassa, mutta voin kuitenkin sanoa,
että joulu sekä loma tulivat aivan loistavaan paikkaan.
Kuten sanoin,
vaikkakin syksy antoi todella paljon, se otti myös todella paljon. Töitä oli
paljon ja taas vapaa-aikaa oli vähemmän kuin ennen. Loppusyksystä huomasin
olevani väsynyt psyykkisesti sekä fyysisesti ja ihan perus arkiaskareiden tekeminen
alkoi tuntua raskailta, vaikka unta tuli kellotettua 8 tuntia melkein joka yö.
Viikonloput olen aina pyhittänyt akkujen lataamiselle, mutta nyt loppusyksystä
huomasin, etten pysty asettamaan itseäni niin sanotusti vapaalle enkä viikonloppujen
aikana ehdi kerta kaikkiaan palautua tarpeeksi. Ajatukset pyörivät jatkuvasti
sellaisissa asioissa, joita ei kuuluisi miettiä vapaa-ajalla, jotka johtivat
taas siihen, että minulle tuli huono omatunto siitä, etten tee mitään. Tämä
ei ole oikeaoppista palautumista.
Jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund käytti Helsingin
Jokereissa Firstbeat sykevälimittareita, jotka mittaavat kehosta melkein kaiken
irti saatavan datan unenlaadusta palautumiseen. Vaikkakin mittareiden mukaan
uni oli paras palautumiskeino, se ei ole todellakaan ainut keino. Siihen
lasketaan myös kaikki toiminta, jolla saadaan kroppa- sekä mieli rauhoittumaan
(Kauppalehti 2015). Tämä pätee aivan samalla lailla työ- sekä opiskeluarjessa.
Se ei riitä, että tekee töitä täysillä päivästä toiseen ja nukkuu 7-8 tuntia,
jos ei pysty muuten palautua kunnolla. Kun saavut kotiin tee hyvää ruokaa ja
laita vaikka Frendit pyörimään taustalle sen sijaan, että luet Slackia 15
minuutin välein tuskanhiki otsalla. Anna aikaa itsellesi. ”Ponnistelu valuu
hukkaan, jos välillä ei palaudu.” – Jenny Jännäri
Nyt olen muutaman viikon ollut ajattelematta mitään ja
antanut itselleni hyvällä omatunnolla luvan tehdä kaikkia kivoja juttuja ja
kirjaimellisesti löhönnyt aamusta iltaan, johon ei normaalissa arjessa ole
aikaa. En vaihtaisi tätä käytettyä aikaa mihinkään. En ole miettinyt koulua
enkä edes avannut sähköpostia kahteen viikkoon ja olen kiitollinen itselleni
tästä. Pitkästä aikaan olen pystynyt olemaan niin sanotusti lentokonetilassa ja
olen nauttinut joka hetkestä. Myöskin iltaisin lepopulssini on ollut
huomattavasti alhaisempi ja muutenkin vireystila on ihan eri sfääreissä, kun
vertaa esimerkiksi joulukuun alkuun. Olen täynnä energiaa ja odotan innolla
kevään haasteita.
Jenny Jännärin kirjoittaman Kauppalehden artikkelin otsikko
kiteyttää asian hyvin, ”lepo ei kuulu vain laiskoille.” Lepo on meille kaikille
välttämätöntä ja ilman sitä, emme pysty kehittymään. Levolla saamme mielen
rauhoitettua, joka taas on suoranaisessa yhteydessä yksilön kehittymiseen.
Eihän lihaksetkaan kasva pelkästään salitreenillä. Minä tarvitsin lepoa kaksi
viikkoa sinä ehkä vain neljä päivää. Se on täysin yksilöllistä, että kuinka
paljon kukin yksilö tarvitsee lepoa, mutta se on fakta, että kaikki sitä
tarvitsevat!
Lähteet:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyoelamassa-ja-urheilussa-samat-saannot-palautuminen-harjoittelua-tarkeampaa/6b47574b-4a3a-30d0-909e-3fb94f9e7645 (Luettu 3.1.2019)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lepo-ei-kuulu-vain-laiskoille/61dd9e88-1961-3e39-a733-f01d4b9c1ac2 (Luettu 3.1.2019)
Kommentit
Lähetä kommentti