Siirry pääsisältöön

Anna itsellesi aikaa


Vuosi 2018 saatiin juuri vähän aikaa sitten pakettiin ja voin sanoa, että oli aikamoista menoa elokuusta ihan joulun kynnykselle saakka. Esseitä, myyntiä, tapahtumansuunnittelua ja vaikka mitä muuta tuli puuhailtua viimeisten kuukausien aikana. Syksy on ollut muutenkin minulle iso hyppy tuntemattomaan. Täysin uusi ympäristö, toimintatavat sekä ihmiset. Vaikkakin syksy oli henkilökohtaisesti minulle todella raskas, oli se myös samaan aikaan antoisin- ja opettavin ajanjakso koko minun pienen elämäni aikana. Olen päässyt haastamaan itseäni ja uskaltanut poistua omalta mukavuusalueeltani, joka oli minulle ennen todella vaikeaa. Alku syksystä kaikki oli hieman tahmeaa menoa, mutta kun syksy eteni, alkoi myös homma luistamaan paremmin. Päivä päivältä vahvistui se tunne, että olen oikeassa paikassa, mutta voin kuitenkin sanoa, että joulu sekä loma tulivat aivan loistavaan paikkaan.

 Kuten sanoin, vaikkakin syksy antoi todella paljon, se otti myös todella paljon. Töitä oli paljon ja taas vapaa-aikaa oli vähemmän kuin ennen. Loppusyksystä huomasin olevani väsynyt psyykkisesti sekä fyysisesti ja ihan perus arkiaskareiden tekeminen alkoi tuntua raskailta, vaikka unta tuli kellotettua 8 tuntia melkein joka yö. Viikonloput olen aina pyhittänyt akkujen lataamiselle, mutta nyt loppusyksystä huomasin, etten pysty asettamaan itseäni niin sanotusti vapaalle enkä viikonloppujen aikana ehdi kerta kaikkiaan palautua tarpeeksi. Ajatukset pyörivät jatkuvasti sellaisissa asioissa, joita ei kuuluisi miettiä vapaa-ajalla, jotka johtivat taas siihen, että minulle tuli huono omatunto siitä, etten tee mitään. Tämä ei ole oikeaoppista palautumista.

Jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund käytti Helsingin Jokereissa Firstbeat sykevälimittareita, jotka mittaavat kehosta melkein kaiken irti saatavan datan unenlaadusta palautumiseen. Vaikkakin mittareiden mukaan uni oli paras palautumiskeino, se ei ole todellakaan ainut keino. Siihen lasketaan myös kaikki toiminta, jolla saadaan kroppa- sekä mieli rauhoittumaan (Kauppalehti 2015). Tämä pätee aivan samalla lailla työ- sekä opiskeluarjessa. Se ei riitä, että tekee töitä täysillä päivästä toiseen ja nukkuu 7-8 tuntia, jos ei pysty muuten palautua kunnolla. Kun saavut kotiin tee hyvää ruokaa ja laita vaikka Frendit pyörimään taustalle sen sijaan, että luet Slackia 15 minuutin välein tuskanhiki otsalla. Anna aikaa itsellesi. ”Ponnistelu valuu hukkaan, jos välillä ei palaudu.” – Jenny Jännäri

Nyt olen muutaman viikon ollut ajattelematta mitään ja antanut itselleni hyvällä omatunnolla luvan tehdä kaikkia kivoja juttuja ja kirjaimellisesti löhönnyt aamusta iltaan, johon ei normaalissa arjessa ole aikaa. En vaihtaisi tätä käytettyä aikaa mihinkään. En ole miettinyt koulua enkä edes avannut sähköpostia kahteen viikkoon ja olen kiitollinen itselleni tästä. Pitkästä aikaan olen pystynyt olemaan niin sanotusti lentokonetilassa ja olen nauttinut joka hetkestä. Myöskin iltaisin lepopulssini on ollut huomattavasti alhaisempi ja muutenkin vireystila on ihan eri sfääreissä, kun vertaa esimerkiksi joulukuun alkuun. Olen täynnä energiaa ja odotan innolla kevään haasteita.  

Jenny Jännärin kirjoittaman Kauppalehden artikkelin otsikko kiteyttää asian hyvin, ”lepo ei kuulu vain laiskoille.” Lepo on meille kaikille välttämätöntä ja ilman sitä, emme pysty kehittymään. Levolla saamme mielen rauhoitettua, joka taas on suoranaisessa yhteydessä yksilön kehittymiseen. Eihän lihaksetkaan kasva pelkästään salitreenillä. Minä tarvitsin lepoa kaksi viikkoa sinä ehkä vain neljä päivää. Se on täysin yksilöllistä, että kuinka paljon kukin yksilö tarvitsee lepoa, mutta se on fakta, että kaikki sitä tarvitsevat!




Lähteet:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyoelamassa-ja-urheilussa-samat-saannot-palautuminen-harjoittelua-tarkeampaa/6b47574b-4a3a-30d0-909e-3fb94f9e7645 (Luettu 3.1.2019)

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lepo-ei-kuulu-vain-laiskoille/61dd9e88-1961-3e39-a733-f01d4b9c1ac2 (Luettu 3.1.2019)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansainvälinen pelikenttä

”Kansainvälisyys on happi, jonka kautta me eletään” Näin Alexander Stubb tokaisee Campus seminaarissa vuonna 2012. Youtubeen taltioidussa puheessa käydään läpi Stubbin mielipiteitä kansainvälisyydestä sekä siitä, miten sitä pitäisi kehittää Suomessa. Stubb on enemmän kuin oikeassa. Vaikkakin video on jo seitsemän vuotta vanha, on kansainvälistyminen vieläkin kuuma puheenaihe. Itse asiassa muutaman asteen kuumempi. Suomessa ollaan tehty paljon töitä kansainvälistymisen eteen viimeisten vuosien aikana, mutta työsarkaa löytyy vielä todella paljon. Itse kuulun Z-sukupolveen, joka on saanut kasvaa tässä kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Englannin kieleen on tullut törmättyä todella monessa yhteydessä, joka on kerryttänyt omaa sanavarastoa sekä samalla avannut uusia näkökulmia, joista tarkastella maailman menoa. Kohta meidän sukupolvemme on kuitenkin valmistumisen kynnyksellä ja on aika miettiä, että mitä tehdä tuntemattomassa työelämässä. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tässä kansainv...

Luovuuspula

Olen itse huomannut, että mitä enemmän istun koneella, sitä vaikeampi minun on tehdä niin sanottuja luovia tehtäviä. Miettiä laajemmin ja antaa erilaisten ajastusten vallata pääni. Hyvänä esimerkkinä voi käyttää kirjoittamista. Kun elettiin vielä ”normaalia” elämää, tekstin luominen oli minulle varsin helppoa. Taas nyt minun pitää ponnistella todella paljon, että saan edes sähköpostin kirjoitettua. Ne pienetkin ajatustyön hiukkaset mitkä ovat korvien välissä, on mahdotonta saada vietyä word-pohjaan tai outlookkiin. Kuinka ylläpitää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä kotoa käsin, kun ympärillä ei ole tussitauluja eikä inspiroivaa ympäristöä? Miten saada enemmän aikaan?  Projeticon artikkelissa käsitellään juurikin sitä, että kuinka me voimme kehittää itseämme ja tulla luovimmiksi. Luovuus tulee osittain geenien mukana, mutta se on myös täysin opeteltava taito, joka meidän kaikkien tulisi osata edes jossain määrin. Artikkelissa listattiin 7 erilaista kehityskeinoa joilla voi edi...

Töissä saa ja pitää olla kivaa!

Marja Sarkkinen kirjoitti työterveyslaitoksen nettisivuille artikkelin ”Hyvässä työpaikassa saa olla turvallisesti oma itsensä”. Sarkkisen artikkelissa haastateltiin työhyvinvoinnin saralla loistaneen Pipelife Finland Oy:n toimitusjohtajaa Kimmo Kedonpäätä, jonka mukaan ihmiset odottavat työpaikalta etenkin hauskanpitoa ja yhdessä tekemistä. (Sarkkinen, 2015). Tämä kohta sopii myös Promisialle kuin nenä päähän! Lähes aina kun me lähdemme tekemään yhdessä, meillä on rento fiilis ja yleensä lopputuloskin on todella hyvä. Ja tämä meidän positiivinen fiilis näkyy myös ulkopuolisille, jotka seuraavat meidän tekemisiä. Olipa kyseessä 12H-innovointi tai mikä vaan kisa, me lähdemme aina voittamaan. Osaamme olla todella muutosketteriä tilanteen vaatiessa ja jopa kovan paikan tullen pystymme työskentelemään pilke silmäkulmassa. Meillä on hyvin hitsautunut porukka ja tilanteen tullen ei tarvita kuin yhden tiimiläisen hyvä fiilis, jotta jokaisen tiimiläisen kasvot valtaa hymy.  Kuitenkin ...